sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Musikaalia, halvautumista, mielisairautta ja ongelmallisia perhesuhteita


Lähde

Les Miserables (televisiosta)
Les Miserables on Viktor Hugon klassikkoromaaniin Kurjat perustuva elokuvamusikaali vuodelta 2012. öyhän, joka Juoni kertoo ehdonalaiseen vapautuvasta Jean Valejanista (Hugh Jackman), jota kohtaa onnenpotku: kurjuudesta kärsiessään hän kohtaa hyväntahtoisen miehen, joka auttaa hänet uuden elämän alkuun. Kahdeksan vuoden jälkeen Jean onkin päätynyt pormestariksi päätettyään tehdä parannuksen, ja vastaavasti pyrkii auttamaan vähäosaisia. Jean päätyy nuoren Cosetten(Isabelle Allen, Amanda Seyfried) huoltajaksi tämän äidin Fantinen (Anne Hathaway) kuoltua. Elokuva on täynnä todella traagista kuvausta köyhyydestä. Varsinkin prostituutiota käsittelevät kohtaukset ovat kauheaa katsottavaa: naisen myytävä itseään ja myytävä kauniit pitkät hiuksensakin saadakseen itsensä ja tyttärensä elätettyä. Jeanin omantunnon tuskat ja oikein toimimisen pohtiminen on mielenkiintoista katsottavaa.

Lähde
Elokuva on suurimmilta osin ärsyttävää laulaen puhumista ja keskustelua. Osa lauluista on kuitenkin ihan mukavaa kuunneltavaa, kuten esimerkiksi köyhän väkijoukon ja vallankumouksesta laulavan väkijoukon laulut. Minulle tuli yllätyksenä että esimerkiksi Anne Hathaway osaa laulaa. Russell Crowenkaan lauluäänessä ei ole todellakaan moitittavaa ja Hugh Jakmankin menettelee. Aivan mahtava Helena Bonham Carter itselleen ominaisessa roolissa ja Sacha Baron Cohen miehenään kuten tavallista, joka roolissa eri näköisenä. Mukana myös ihanat Eddie Redmayne ja Amanda Seyfried. Harmi vain en nähnyt ttä 2h 40min pituista spektaakkelia kokonaan sillä digiboksi oli päättänyt lopettaa elokuvan talentamisen jossain puolen välin tienoilla :/ Ehkä näen joskus myöhemmin loppuun asti että miten tämä mielenkiintoisesti alkanut tarina päättyy. Tämän laitan elokuvahaasteen kohtaan elokuva, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta


Lähde
Perhonen lasikuvussa (YleAreena)
Perhonen lasikuvussa on omaelämäkertaan pohjautuva surullisen kaunis ranskalaiselokuva, jossa
järkyttävä locked in-oireyhtymä on kuvattu todenmukaisesti ja raastavasti.
Jean-Dominique Bauby halvaantui 43-vuotiaana ja vietti kaksi elämänsä viimeistä vuotta silmäluomea lukuun ottamatta halvautuneena aivohalvauksen takia.  Vaikea kuvitella miten kamalaa olisi olla kyseisessä tilanteessa, täysin muiden armoilla pystymättä liikkumaan mutta silti kykenevä tajuamaan kaiken. Jean-Dominiquen tunteet, kuoleman toiveet, tilanteeseen alistuminen, toiveikkuus ja kirjan kirjoittaminen silmää räpäyttämällä sanellen ovat yllättävän mielenkiintoista seurattavaa vaikka elokuva vähäeleinen onkin. Elokuvan alku on tehokkaasti kuvattu Jean-Dominiquen omasta näkökulmasta ja miehen ulkonäkö selviää vasta paljon myöhemmin. Tilaan joutumisen alun näyttämistä pitkitetään viimeiseen asti ja tapahtumia ei muutenkaan kerrota kronologisesti vaan välillä pompitaan Jean-Dominiquen muistoissa hänen naissuhteistaan ja menneisyydestään. Kaunis musiikkimaailma ja Jean-Dominiquen mielikuvituksesta kertovat kohtaukset tuovat elokuvaan haikeaa tunnelmaa ja vaihtelua ankeaan arkeen. Loppukohtaus on kuvattu ahdistavasti ja loppu muutenkin on traaginen. Tämän laitan elokuvahaasteen kohtaan elokuva, jossa päähenkilö kamppailee sairauden kanssa.


Lähde
Side Effects (Netflix)
Emily Taylor (Rooney Mara) saa miehensä (Channing Tatum) takaisin luokseen vankilasta neljän vuoden odotuksen jälkeen. Kaikki ei ole sittenkään hyvin sillä Emilyn masennus, paniikkikohtaukset ja itsetuhoiset ajatukset jatkuvat. Itsemurhaa yritettyään Emily passitetaan psykiatrin, Jonathan Banskin (Jude Law) hoidettavaksi. Sivuoireiden vuoksi sopivan mielialalääkkeen löytäminen on vaikeaa, joten Banks päättää kokeilla Emilylle vasta testausvaiheessa olevan lääkettä, kohtalokkain seurauksin.


Lähde
Side Effectissä on hienoa näyttelijäntyötä, paitsi Tatum, mutta onneksi hänen kankeuttaan ei yllättäen tarvitsekaan katsella kovin kauaa, sillä pääosissa ovat onneksi kaunis Rooney Mara ja karismaattinen Jude Law. Elokuvasta ei lainkaan tiedä mikä on totta ja mikä kuvitelmaa tai valhetta, lopussakin seuraa todellinen yllätys. Mielenkiintoinen, ahdistava musiikkimaailma tukee elokuvaa, mutta välillä se kiinnitti liikaakin huomiota. Välillä ajattelin että ei voi olla niin miltä asia näyttää. Juoni on  rakennettu hyvin vaikka jonkin verran epäselvyyksiä ja sekavuuksia onkin. Vielä lopussakaan en osannut sanoa varmaksi mikä oli totta, mikä mielisairautta, kuka oli mielisairas tai sekaisin, mikä valetta ja mikä totta, kuka puhui totta ja kuka valehteli, kenelle ja miksi. Tämä oli vähän vaikea laittaa mihinkään elokuvahaasteen kategoriaan mutta ehkä laitan tämänkin kohtaan elokuva, jossa päähenkilö kamppailee sairauden kanssa, vaikka sitä ei voikaan Side Effectsin kohdalla varmaksi sanoa.



Lähde
Winter Passing (Netflix)
Winter Passing on persoonallinen elokuva nuoresta naisesta joka tuntuu olevan vähän hukassa. Zooey Deschanel on minusta ihana vaikka ei kovin miellyttävää henkilöä tässä näyttelekään. Minua järkytti suuresti kohtaus jossa hukuttaa kissanpennun :,((( Oli mukava pikku elokuva erikoisella tunnelmalla ja hämmentävillä tilanteilla ja ihmissuhteilla höystettynä
Tämä oli jo kauan aikaa roikkunut Netlfixin katsottavien listalla joten päätin katsoa elokuvahaasteen kategoriaan elokuva jota et ole aiemmin nähnyt, yhdeltä lempinäyttelijöistäsi.

tiistai 24. toukokuuta 2016

I like to be surrounded by splendid things

Jotkut ovatkin jo saattaneet nähdä tämänkin jo Instagramistani, mutta siis olin pitkään meinannut piirtää Freddie Mercuryn, Queen-yhtyeen upean laulajan. Laitan tähän postaukseen suosikkikappaleitani kyseiseltä yhtyeeltä (niitä olisi kyllä useamman kuin yhden postauksen tarpeisiin). Monen näistä kuuntelu tuo mieleen edesmenneen enoni, joka oli suuri Queen-fani, hän oli siis paljon mielessä tätä muotokuvaakin tehdessä.

 Tässä työpisteeni jossa aloitin piirtämisen. Eläinten vallankumous kuvassa sillä luin sitä ennen piirtämisen aloittamista. Minulla on tapana piirtäessä katsoa aina jotain elokuvaa tai sarjaa. Freddietä piirtäessäni padilta pyöri elokuva Royal Affair, josta kirjoitan toisessa postauksessa. Puhelimesta katsoin mallia Freddien kuvasta.

Tämä legendaarisin kappale on pakko laittaa upean videon kera.

Ääriviivojen luonnokset eivät kyllä näy juuri yhtään, ainoastaan käsi josta aloitin tarkempien ääriviivojen tekemisen.

Ääriviivat ja yksityiskohdat tehtyn sekä alustavat varjostukset. Tämähän legendaarinen poseeraus oli ilmiselvä valinta muotokuvan malliksi.

Ääriviivat, kasvot ja varjostukset valmiina

Olisihan tämä pienillä muutoksilla voinut jäädä tällaiseksi mustavalkokuvaksikin.

Somebody To Love


Mielestäni Freddie kuitenkin kaipasi ehdottomasti värejä.

Ääriviivojen tekeminen oli siis sängyllä loikoillen, mutta myöhemmin väritys tapahtui pöydällä.

Värit valmiina

 Takin hopeiset yksityiskohdat ja housujen raidan sekä soljen maalasin vesiväreillä.

Don't Stop Me Now


 Tausta väritettynä Copiceilla. Näyttääpäs kuva oudolta tässä valossa :/

Tässä jo paremman näköinen valo.


Myöskin Show Must Go On pitää laittaa videoineen tähän.

Loppuun vielä kaikki tähän mennessäni tekemät muotokuvat, Big Boss-kuva ei ole tässä sillä laitoin sen Samille kehyksiin.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Herkkukokkailuja osa 3

Jälleen on kerääntynyt vaikka minkälaisia kokkailukokeiluja pidemmältä aikaa joten on aika esitellä niitä ja jakaa ruokaideoita.

 Yhtenä viikonloppuna äiti oli hommannut kotiin jääkaappiin halloumia ja mietimme mitä siitä keksisi tehdä, sillä meillä ei vielä ollut siitä kokemusta. Sitten keksimme soveltaa iltapalaksi koko perheelle salaatin ja sen lisäkkeenä halloumia ja paahdettuja kurpitsan ja auringonkukan siemeniä.


Halloumi oli näin ensimmäistä kertaa maistettuna aivan järkyttävän suolaista, joten salaatti oli hyvä vastapaino sille. Tuli muuten aivan järkyttävä haju koko taloon halloumin paistamisesta.

Oli kyllä herkkuiltapala ja seuraavalle viikolle loppusalaatti kämpille syötäväksi mukaan.

 Kämpille kotoa viikonlopun vietosta tultuani Sami oli tehnyt ihanan yllätyksen.

Oli laittanut pöydän näin kauniiksi ja tehnyt herkullista kermaista makaroni-possusuikale-kasvispaistosta :3


Oli löytänyt japanilaisesta kaupasta minulle tällaisia söpöjä herkkuja. Maistuu aikalailla mansikkapockyilta :3

Tehtiin Samin kanssa tällaista nettivideon pohjalta sovellettua hampurilaispaistosta vai miksi tätä nyt kutsuisikaan.

Aluksi Sami leipoi ihan perussämpylät, jotka uunista tultuaan laitettiin puoliksi. 

Väliin kypsennetty ja reilusti maustettu jauheliha, sipuli, juustoa ja makeaa chilikastiketta.

Ihan kokeilumielessä laitettiin väliin vielä paistettua kananmunaa paloina.

Systeemin oltua hetken uunissa, päästiin syömään ja herkkua oli kyllä vaikka olikin aika erikoinen kokkailu. Väliin laitoin vielä salaatinlehteä ja hanpurilaiskastiketta.

Toivottavasti tykkäsitte tämänkertaisista ruokakokeiluista. Itselleni ainakin tuli nälkä tätä postausta tehdessä.

torstai 19. toukokuuta 2016

Elokuvat joita odotan innolla

Aloin sattumalta Big Eysin katsottuani Tim Burtonin kautta miettiä mitä tulevia elokuvia on joita odotan innolla. Niitä tulikin sitten yllättävän monta mieleen kun aloin kasata niitä tähän postaukseen listaukseksi.

Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Mrs Peregrine's Home For Peculiar Children)
Luin kirjan muistaakseni neljä vuotta sitten ja tykkäsin siitä kovasti. Kun kuulin että siitä tehdään elokuva, olin innoissani. Kun kuulin että elokuvan ohjaa Tim Burton, olin myyty. Aikaa kuitenkin kului ja elokuvasta ei kuulunut mitään kunnes näin netissä kuvan ja muistin asian uudestaan. Sitten huomasin elokuvan trailerin tulleen jo kaksi kuukautta sitten. Traileri oli hämmentävää katsoa dillä huomasin etten muistakaan kirjasta kovin paljon. ehkä se on hyvä sillä ehkä en pety elokuvan joskus sitten nähtyäni. Eva Green on muuten ihan nappivalinta neiti Peregrinen rooliin

Suicide Squad
Odotan eniten Margot Robbieta Harley Quinnina ja Jared Letoa Jokerina, myös Cara Delevingen näyttelyn näkeminen kiinnostaa. Itse juoni ei ole minulle tullut selväksi trailerien perusteella että toivottavasti siinä sellainen on, eikä ole pelkkää toimintaräiskintää ja säntäilyä. Puvustus ja visuaalisuus laajemminkin vaikuttaa kiinnostavalta trailerien perusteella ja hahmot vaikuttavat mielenkiintoisilta, sillä ovat sellaisia jotka supersankarielokuvissa ovat jääneet ilman huomiota. Suicide Squadin idea sarjakuvista ei ole itselleni hirveän tuttu vaikka siitä olen vähän jo netistä lukenutkin joten siitä on kiva tietää elokuvassa sitten lisää.

Liisan seikkailut peilimaassa (Alice Through The Looking Glass)
Minulla oli joskus video jonkin tuntemattomamman animaatiostudion tekemä Liisan seikkailut peilimaassa. Itse elokuvasta en muista juuri mitään mutta muistan toivoneeni pitkään että näkisin sen uudestaan tai että Disney tekisi siitä versionsa. Ja sehän on tulossa. Pidän paljon Disney Liisa ihmemaassa-animaatioelokuvasta ja ihastuin täysin Burtonin vuoden 2010 Ihmemaahan ja jännä että jatkoa seuraa nyt kuusi vuotta myöhemlin. Harmi vain kun Liisa Peilimaassa ei ole Burtonin ohjaama vaan James Bobinin (nevahööd) Tulevan elokuvan visuaalisuus vakuttaa kuitenin promokuvien ja trailerin perusteella. Trailerin perusteella elokuvasta tulee mieleen Play Station kolmosella pelaamani Alice:Madness Returns-peli jossa Liisa vaikuttaa menettäneen mielenterveytensä ja on ollut kauan poissa Ihmemaasta kunnes jälleen palaa sinne. Kyseisessä pelissä maailma on vinksahtanut ja väkivaltaakin riittää. Tämän yhteneväisyyden huomattuani odotan elokuvaa entistäkin suuremmalla innolla kuten myös siksi että Uusi Sherlockin Moriartyn näyttelijä Andrew Scott on trailerin perusteella ainakin pienessä roolissa.

Swiss Army Man
Traileri on niin hulvaton! Ylipäänsä ajatus että toinen päähahmoista on ruumis koko elokuvan ajan. Little Miss Sunshinesta tutun Paul Danon näyttely kiinnostaa minua enemmän kuin Daniel Radcliffen. Voin vain kuvitella miten vaikeaa ruumiin näyttely varmasti on ollut.

Kerro minulle jotain hyvää (Me Before You)
Aivan ihanat ns Khaleesin ja Claran näyttelijät, eli Emilia Clarke ja Jenna Coleman,sekä Downton Abbeynv John Batesin näyttelijä sympaattisen oloisessa romanttisessa draamassa. Elokuvan alkuasetelma vaikuttaa virkistävän erilaiselta; henkilökohtainen avustaja ja elämäänsä tympäytynyt, vammautunut avustettava invalidi. Myös kirja pitäisi lukea. Hahmot vaikuttavat hyvin mielenkiintoisilta ja moniulotteisilta.

Doria etsimässä (Finding Dory)
Koska Disney! Koska lapsuus! Koska jatko-osa jota emme koskaan uskoneet saavamme sillä aikaa Nemoa etsimässä on kulunut jo 13 vuotta. Ihanat, sympaattiset kalahahmot ja mielenkiintoisesti tehty vedenalainen maailma tulevat takaisin.

Doctor Strange
Koska Marvel ja Benedict Cumberpatch. En tiedä Doctor Strangen hahmosta ennakkoon juuri mitään mikä minua harmittaa ja siksi odotankin että elokuvan kautta saisin tietää hänestä ja miten hän liittyy mahtavaan Marvel-universumiin. Traileri näyttää hyvin mielenkiintoiselta, kuten myös Tilda Swintonin rooli elokuvassa.

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (Fantastic Beasts And How To Find Them)
En ole koskaan ollut ultimaattinen Potter-fani vaikka sekä elokuvista että kirjoista tykkäänkin. Pakko kuitenkin noloudekseni myöntää että olen saanut aikaiseksi luettua vain neljänteen kirjaan asti, enkä sitäkään kokonaan ja muistaakseni kolmea viimeistä elokuvaa en ole nähnyt ihan kokonaan. Jotenkin urakka on tuntunut liian isolta ja koko Potter-homma liian hypetetyltä. Tätä elokuvaa odotankin ehkä, outoa kyllä, Eddie Redmaynen takia :'D Sympaattinen näyttelijä, Tanskalainen tyttö, Les Miserables, Kaiken teoria... On kuitenkin mielenkiintoista nähdä millaista Potter-maailmassa on ollut 70 vuotta ennen varsinaisia Pottereita. Trailerissa näkyvä puvustus ja lavastus näyttää hienolta, ylipäänsä tuo aikakausi on hienon näköinen. On outoa että tehdään tällainen jatko-osa, tai siis esiosa, jotenkin tuntuu turhalta ja Potter-suosiolla ratsastamiselta, pitkittämiseltä. Vaikka kirja tosin on tehty jo 2001, yllätyksekseni. Saa nähdä millainen elokuva sitten tulee olemaan.


Lähde
Filmatisointi Salla Simukan Lumikki-trilogiasta
Postauksen loppuun vielä tällainen elokuva joka on mahdollisesti tulossa vuosien päästä. Uskomatonta mutta totta, suomalaisesta kirjasarjasta on tulossa Hollywood-elokuva tai elokuvia! Tästä uutisoi viikonloppuna muun muassa Yle. Olen tykännyt kovasti Salla Simukan Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi ja Musta kuin eebenbuu kirjoista. En ihmettele että sarjan ovela juoni ja persoonallinen, hyvin rakennettu päähenkilö ovat innostaneet myös ulkomailla kirjoja kohtaan ja se onkin julkaistu jo 50 maassa. Sarjasta tehtävälle elokuvalle on siis löytynyt jo tuottaja ja käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijöiden etsintä alkaa. Huolestuttaa vain että elokuvalle on tavoitteena saada samankaltaisia yleisöjä kuin Nälkäpeleille ja Twilightille, toivottavasti elokuvasta ei ole tulossa mitään kamalaa teinisoopaa ja en joutuisi pettymään.

Lisäyksenä vielä postauksen jo julkaistuani:
Beauty and the Beast
Tämän traileri julkaistiin ilmeisesti vasta tämän postaukseni jälkeen ja huomasin katsoa sen 24.5. Hienoa että tästäkin klassikkosadusta tulee uusi live action-filmatisointi. Elokuva vaikuttaa tuon teaserin perusteella todella kauniilta. Harmi vain kun hirviötä ei näytetä siinä vielä. Odotan mielenkiinnolla miten Downton Abbeystä tuttu Dan Stevens sopii rooliin. Puolestaan Hobitti-elokuvista ja Dracula Untoldissa esiintynyt Luke Evans minun on helppo nähdä Gastonina. Emma Watsonin roolin myötä osaan odottaa tämän elokuvan nostavan hypetystä mutta minun on toistaiseksi vaikea nähdä häntä Bellenä. Mietityttää miten esineiksi ja kalusteiksi muutettu palvelusväki on toteutettu; ovatko ne vain elottomia esineitä, jätetty juonesta pois vai liikkuvia ja puhuvia kuten Disneyn piirretyssä? Jään mielenkiinnolla odottelemaan sillä ensi vuonnahan tämä vasta ilmestyy.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Summer Bucket List


Nyt kun on jo hyvän aikaa ollut todella lämpimät ja aurinkoiset kelit niin väkisinkin siirtyy katse tulevaan kesään. Tätä kirjoittaessani minulla on enää muutamien kirjojen lukeminen, parin luentopäiväkirjan ja kirjallisuusesseen tekeminen jäljellä, joten niiden ahkeroinnin jälkeen alkaisi sitten loma. Tai toivon mukaan mahdollisimman pian työt. Olen menossa töihin samaan S-Markettiin kuin viimekin kesänä mutta kolmen viikon sijaan toivon mukaan koko kesäksi. En ole tosin vielä saanut tietoa milloin työt alkaisivat mutta huomenna olen menossa käymään paikan päällä.

Shallows-Summer Sucks

En ole aiemmin blogissa tehnyt tällaisia bucket listoja mutta päiväkirjoihin yms on tullut joskus kirjoiteltua, kuten yllä olevassa kuvassa. Nyt kesän kynnyksellä aloin kumminkin pohtia mitä haluan tulevalta kesältä töiden teon ja tienaamisen lisäksi. Postauksen kuvituksena toimivat kesäiset kuvat muutavilta viime vuosilta.


Käy kesätöissä ja ansaitse rahaa
Käy äidin kanssa marjassa
Oleile mökillä
Käy Ilosaarirockissa, toivon mukaan talkoolaisena
Vietä mukava kaksivuotispäivä Samin kanssa

Syö paljon jäätelöä 
Herkuttele mansikoilla
Koita sietää itikoita mutta tapa niitä silti minkä ehdit
Syö paljon muitakin kesäisiä herkkuja
Ui ja pyöräile paljon että kesäiset herkut lähtevät liikkeelle



Valvo läpi yön
Nauti valoisista öistä
Puhalla saippuakuplia
Rentoudu
Käy mahdollisesti Kuopio rockissa (The Sounds!)



Tee asioita, joita et ole ennen tehnyt
Grillaa erilaisia herkkuja
Nauti kesästä
Vesi-ilmapallosota!
Kuvaile kameralla ahkerasti



Pompi tramboliinilla veljen kanssa
Säästä rahaa
Syö jäätelöä torilla
Lue paljon kirjoja (varsinkin suomalaisen kirjallisuuden klassikoita syksyn kurssia varten)
Ole kuvissa toivon mukaan edustavampi kuin alla olevassa :,D



Nauti jokaisesta hetkestä
Vaikka olenkin kesän kotipaikkakunnalla, näe Joensuussa olevaa Samia mahdollisimman paljon
Näe kavereita
Tapaa toivon mukaan Kahvilakerhon porukan kanssa
Käy piknikillä (Kahvilakerhon kanssa 17.5.)


Toteuta pitkäaikainen halu maalata kanvakselle taulu akryylimaaleilla pitkästä aikaa
Keksi millaisen taulun maalaat
Ole ahkera töissä
Jatka piirtelyä
Ulkoiluta Taavettia ahkerasti



Juhli serkkujen konfirmaatiota
Askartele ja ompele juttuja pitkästä aikaa
Nauti kesäisestä Joensuusta
Nauti kotona kesäisestä luonnosta
Kävele paljasjaloin
Älä kävele apilassa olevan mehiläisen päälle kuten joskus pienenä kesällä


Juhlista tutun ylioppilaslakkia
Päivitä blogia samaan tahtiin kuten aiemminkin
Katso elokuvia ja kirjoita niistä mietteitä
Katsele juhannuskokkoa
Kokeile jälleen tehdä henna-tatuointi



Nyt pitää sitten vain toivoa että kesälläkin olisi hyvät säät kuten nyt keväällä on ollut!

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Euroviisut 2016


Katsoin tänä vuonna Euroviisut varmaan ensimmäistä kertaa kaikkineen, semifinaalit mukaan lukien. Siksi tätä juttua tulikin tähän postaukseen niin paljon sitten. Oli ihan mukava tietää esitykset ennakkoon finaalia katsoessa ja että oli jo suosikkiesitykset valmiina bongailtuna. Monta suosikkiani tippui ensimmäisessä semifinaalista, kuten Suomikin. Taso oli todella kova ja suuria suosikkimaita oli samassa karsinnassa mukana. Finaaliin ensimmäisessä semifinaalissa pääsivät siis: Azerbaidzan, Venäjä, Hollanti, Unkari, Kroatia, Itävalta, Armenia, Tsekki (ekaa kertaa finaalissa), Kypros ja Malta. Kolme suosikkiani pääsi 18 maan joukosta jatkoon kymmenen joukkoon. Toista semifinaalia en katsonut niin aktiivisesti ja mielenkiinnolla mutta siitä 6 suosikkiani pääsi finaaliin 18 maan joukosta. Eli aika hyvin veikkailin 6/10 jatkoon päässyttä. Toisessa semifinaalissa jatkoon pääsivät siis Latvia, Georgia, Bulgaria, Australia, Ukraina, Serbia, Puola, Israel, Liettua ja Belgia. Näiden lisäksihän finaalissa olivat automaattisesti mukaan pääsevät suuret maat Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja ja Italia sekä viime vuoden voittaja Ruotsi.

Viisukatsomoni kera popcornin ja läppärin; multitasking oli välttämätöntä sillä seuraavana päivänä oli viimeistelyä vaille olevan luentopäiväkirjan palautus.

Tämän vuoden kappaleista oli havaittavissa Euroopassa vallitsevan tilanteen ja yleisen ilmapiirin vaikutuksen. Monet kappaleista olivat joko haikailevia tai ylipirteitä. Esimerkiksi Kreikan kappaleessa etsitään Utopiaa, Venäjän kappaleessa matkataan avaruuteen, uusiin ulottuvuuksiin, Italian kappaleen lavashow kuten monen muunkin oli luontoa ihannoiva, San Marinon kappaleessa matkataan menneisiin vuosikymmeniin ja Itävallan kappaleessa lauletaan paremmasta paikasta, sadunhohdosta ja paratiisista. Muutenkin kaipuu paremmasta, ihanammasta ja ihmeistä on keskeisenä teemana useissa kappaleissa. Sandhjakin lauloi kaiken pahan pois laulamisesta. Tai sitten ajattelen vain Euroviisujen kappaleet ja esitykset liian syvällisinä. Kaiken kaikkiaan kappaleet olivat tosi tasaisen tylsiä, mitään Lordin, Conchita Wurstin tai Venäjän mummojoukon kaltaista poikkeavaa ja joukosta erottuvaa ei tuntunut olevan.


Ennen finaalia tippuneista esityksistä
Kerrankin Suomi oli mukana hyvin kansainvälisellä kappaleella ja upeaäänisellä naisella. Sandhjan kappale näin moneen kertaan kuultuna on tosin vähän tavanomainen ja Sandhjaa enemmänkin kuunnelleena hänellä on mielestäni parempiakin ja persoonallisempiakin kappaleita. Lavashowkin oli melko tavanomainen eikä esityksessä ollut mielestäni mitään mieleenpainuvaa piirrettä millä sen erottaisi muiden joukosta. Harmi myös että pohjoismaista vain Ruotsi oli mukana finaalissa. Bosnia Herzegovinan kappale oli mukavan eeppinen, jotenkin tykkään monesti mies- ja naisvokalistin yhdistyksestä. Positiivista oli omalla äidinkielellä laulaminen. Jossain kohtaa kappeltta tuli mieleen etäisesti Nightwish. Räpkohta aikalailla rikkoi kappaleen tunnelman ja jäi irralliseksi ikään kuin väliintuloksi. Piikkilanka-aita osana lavaelementtejä oli aikalailla monitulkinnainen, symbolinen ja yhdistettävissä maailman tilanteeseen. Pidin Islannin esityksen lavashowsta, tunnelmasta, käsien ja ihmisten silueteista taustalla, pimputteluista ja viuluista taustalla. Laulajan ääni olisi tosin päässyt oikeuksiinsa vokaaleiltaan monipuolisemmassa kappaleessa. Lintuteema oli aivan ihana. San Marinon kappale vei mukavasti menneiden vuosikymmenten diskotunnelmiin, karismaattinen vanhempi mies musiikin tahtiin napsuttelevan naisjoukon keskellä. Minulla heräsi kuitenkin myötähäpeää esitystä ja kappaletta kohtaan vaikka viihdyttäviä olivatkin. Moldovan esityksestä puolestaan jäivät mieleen ihana mekko ja bilettävä random-astronautti. Toisen semifinaalin pudonneista esityksestä muut kuin Valkovenäjän esitys eivät jääneet mieleen. Valkovenäjän esitys käytti upeasti hyväkseen taustoja ja varsinkin esityksen alku ihan hätkähdytti että wau; susi-illuusio oli todella hieno. Sitten alkoikin vähän mauton musiikki eikä biisi muutenkaan ollut mielestäni kovin kummoinen. Esityksen sudet olivat upeita ja taustavideot muutenkin.

Suosikkini

Itse tykkäsin Unkarin rumpupitoisesta miespoppoosta; laulajan ääni oli mukavan käheä, Bryan Adamsista muistuttava. Olen huomannut tykkääväni paljon kappaleista jossa on viheltelyä, kuten myös tässä. Tykkäsin paljon kappaleen kertosäkeestä, mukavan menevä. Kolme taustalaulajamiestä olivat aivan ihania, symppiksiä kun yhteen tahtiin rivissä hytkyivät kappaleen mukana ja taputtivat käsiään. Unkari sijoittui 19. sijalle. Saksan esityksen visuaalisuus oli mielestäni todella ihana ja se kuinka maisema muuttui esityksen edetessä. Visuaalisuus oli tosin aikalailla ristiriidassa kappaleen kanssa; kappaleen tunnelma ihan erilainen kuin lavan. Kappale ei ollut kyllä kovin kummoinen, tylsä vain. Esiintyjän ulkoasu oli todella suloinen. Saksa ei pärjännyt kisassa ja jäikin viimeiselle sijalle 11 pisteellä.


Kyproksen kappaleesta tykkäsin kovasti; virkistävää saada hieman rokkia viisuihin "lässynlääkappaleiden" keskelle. Hienot visuaaliset tehosteet ja tunnelmaan sopivat valot, lavalla oleellisessa osassa häkkirekvisiitta oli tosin aika korni. Tykkäsin paljon ulvontakohdasta ja kertosäkeestä. Kypros sijoittui. 21 sijalle.
Tykkäsin paljon Venäjän esityksen visuaalisesti erikoisesta, uusiin ulottuvuuksiin menevästä lavashowsta. Siinä puolestaan kappale jäi todella sivuun eikä se tainnut kovin kummoinen ollakkaan. Venäjä ei yltänyt suosikkeihini pelkällä lavashowlla, mutta tulikin kisassa toiseksi.


Georgian esitys oli toisessa semifinaalissa lähimpänä omaa musiikkimakuani, ja muutenkin se oli kivasti erottuva sillä esittäjä oli uskottavan kuuloinen rockbändi. Kappale oli mukavan brittirokista muistuttava, kitarapitoinen mutta myös elektrohenkisiä vaikutteita oli yhdistetty.  Kivasti tuli mieleen Muse, The Killers yms, vaikutteita otettu juuri sopivasti. Valoshow oli hieno kuten myös visuaaliset tehosteet, peilaukset, värimuutokset yms. Georgia sijoittui sijalle 20.


Latvian kappaleen esittäjällä oli todella komea ääni ja itse kappale on mukavan bassopitoinen ja tunnelmallinen mutta samalla menevä. Lavashow esityksessä oli sopivan neutraali, joten huomio pysyi itse kappaleessa valoilla ja geometrisilla kuviolla leikittelystä huolimatta. Latvia sijoittui sijalle 15. Puolan kappale puolestaan oli tunnelmallinen mahtipontinen balladi, tosin hieman tylsäksi käyvä. Kiinnitin huomiota miessolistin upeaan hiustyyliin ja princemäiseen asuun. Lavakokoonpano oli simppeli ja sopivan pelkistetty. Puola sijoittui yllättäen kahdeksanneksi.


Serbian kappaleen musta-punainen värimaailma ja taustatanssijat sopivat hyvin kappaleen vakavaan, jopa uhkaavaan tunnelmaan. Naislaulajalla oli todella kaunis ääni ja kerrankin kappaleessa oli jopa sanomaa, kotiväkivalta ja se kuinka rakkaus muuttuu uhkaavaksi. Serbia sijoittui sijalle 18. Australian kappale puolestaan oli mukavan mahtipontinen ja eeppinen. Esittäjällä oli todella upea ja vahva ääni, ihastelin paljon myös hänen mekkoaan. Australia tulikin kisassa toiseksi.


Ukrainan esitys oli voimakas, tunnelmallinen, jopa uhoava ja vihainen. Sanoitus oli hieno ja tulkinta tunnelmallinen ja eläytyvä, ihailtavaa että se pohjautuu historiaan ja laulajan suvun kokemuksiin. Kappale oli hitaasti kasvava ja valot sekä taustat sopivat hyvin tunnelmaan, varsinkin laulajasta kasvava puu oli todella upea. Kroatian esitys oli tunnelmaltaan mukavan raikas, hauras ja naislaulajan ääni ja puku ihanan persoonalliset. Majakka-teema kappaleessa oli suloinen. Kroatia sijoittui kuitenkin neljänneksi viimeiseksi.

Lopputuloksesta
Voittajaksihan selviytyi Ukraina 534 pisteellä ja mielestäni täysin ansaitusti! Yllättäen ei niin radiossa soitettavan massamusiikin kaltainen, mukavan erilainen voittaja ja kerrankin sanomalla varustettuna. Ensi vuonna kisat sitten Kiovassa.